Voihan hyppytikki

No johan... Kauhealla inspiraatiolla aloin availemaan paitatehdasta. Usea paitakangas jo valmiiksi leikattuna ja ei kun ompelemaan. Niin eikö se kaksoisneula ala taas temppuilemaan. Säädän ja säädän. Ei voi olla taas totta. Ystävä antoi neuvon, että aja vaan niin saattaa olla, että lähtee menemään jonkin ajan kuluttua ilman hyppytikkiä. Ja niin kävikin. Sääli vaan, että se kangas jolla ajelin oli aivan eri laatuista kuin paita, jota olin ompelemassa ja kun siirryin ompelemaan paitaa, ei voi oikeen ees puhua hyppytikistä, kun ei toisen neulan lanka ottanut juuri kiinni kankaaseen. Kokeilin vaikka mitä. Selasin blogeista vinkkejä. Ompeluelämää facebook ryhmästä vinkkejä. Kaikki kokeiltu. Mun Singeri on varmaan sitten tarkoitettu johonkin muuhun, kuin kanttaukseen. Ei se vaan pelitä. :(  Alkaa ahdistaa. En vaan taaskaan voi luovuttaa. Ei kun saumuria käyttämään vaan...

Täytyy sanoa, että aika erikoista käsitellä tää Sampsukan Sydänlukko -trikoo. Ei ole kauhean elastaaninen eikä pehmeä. Ostin tätä palasen ja päässä oli jo valmiiksi suunnitelma paidasta, jossa hihat ovat mustaa trikoota. Kaava on Ottobren Fall Basic.

Sydänlukko paita

Yksi ihan lempparikangas, joka odotti kaapissa oli tämä joustofotee, jossa on kukkia ja omenoita. Ompputarha oli tämän Sampsukan kankaan nimi. Ihanan pehmoista. Tämä on myös samalla kaavalla tehty kuin Sydänlukkopaita.

Ompputarha paita

Muutama suunnitelma on päässä gluteenittomista herkuista, mutta ikäväkseni iski flunssa, eikä oikein inspiroi nyt leipoa. Mutta kohta on jotain tulossa taas. Ohjeet pyrin tekemään niin, että ovat tehtävissä ihan tavallisista aineista tai gluteenittomana.

Pienen tytön pupu

Facebookin ompeluelämää ryhmässä on ihania ideoita. Siellä näin ihanan pupun ohjeen ja ihan pakko oli tehdä ystävän pikkuiselle tytölle sellainen syntymäpäivälahjaksi. Tämä on ehkä ainoa ompeluprojekti, jonka olen aloittanut todella hyvissä ajoin. :)  (Ja tämäkin on jo kauan sitten annettu lahja.)

Suunnittelin ensin silmiksi puisia helmiä, mutta totesin, etten mitenkään voi antaa yksivuotiaalle sellaista lahjaa, mistä lähtee osat irti. Tosin voihan tuosta vaikka käsikin irrota, mutta sitä ei niin helposti vetäise keuhkoon. Silmät sitten ompelin jo valmiiseen pupuun käsin. 

Jo toteutettuja projekteja

Jotenkin ompeluprojekteja on kauhean vaikeaa aina aloittaa. Tarvitsee olla joku pakote. Kuten "pakko saada kerhotädeille lahjat valmiiksi huomiseksi." Varmaan se on tämä vasta-alkajan pelko persiissä, että valmista ei tule koskaan tai epäonnistuu kuitenkin. Tässä nyt on kuitenkin muutamia jo toteutettuja projekteja. 

 Kerhotädeille tein jouluksi tällaiset kolikkopussit vanhasta verhokankaasta. Kaava löytyi netistä. En nyt juuri muista blogia, mutta vapaata riistaa oli. :)

Kerhotätien pussukat

 

Jossain vaiheessa kankaita tilatessani tajusin, että kaikkien ihanien kuosien keskellä ihminen tarvitsee ihan yksivärisiäkin kankaita. Tarve legginsseille tulikin ihan heti kankaiden kotiuduttua meille ja Ottobren Ruusunpuna -kaavalla tein muutamat legginssit.

Legginssejä tyttärelle

 

 Sitten se kauhistus. Sain ajatuksen, että teenpäs lahjaksi paidan. Minullahan on niin kivoja kankaita kaapissa. Juupa juu. Ostin kaksoisneulan. Ja sitten tappelemaan. Sillä on jotain minua vastaan. Ei vietävä. Säädän konetta. Säädän vaikka mitä. Ei. Ei. Ei. Ei vaan toimi. Hyppytikkiä vaan. Ystävä tulee hätiin. Hiki tulee, kun projekti vaan venyy. Ystävä säätää. Yritetään yhdessä. Vieläkin hyppytikkiä! Vaihdetaan koneita ja lankaa ja vaikka mitä... No langassa oli vika. HÖ! No paita saatiin valmiiksi ja vietyä synttärisankarille. Olen edelleen sitä mieltä, että kaksoisneula ei vaan tykkää musta.

Raglanhihainen t-paita

Ja Ottobren Rascal kaavalla on tämä raglanhihainen t-paita tehty. Ja kangas on ihanaa Metsolan apilaa. Joustofroteeta tietenkin.

Alkujorinaa

Aloitin blogin, jotta saisin yhteen paikkaan kuvat ompeluprojekteistani ja leipomuksistani. Innostus ompeluun alkoi oikeastaan viime syksynä, kun päätin ommella ensimmäiseksi projektikseni syyspuvun vuoden ikäiselle tyttöselleni. Siitä se sitten lähti. Tällä hetkellä kankaita on kaappi täynnä ja pää on sitäkin täydempi suunnitelmia.

 Ensimmäinen ompeluprojektini

Leipominen on aina ollut lähellä sydäntäni. Kakkujen tekoa aloin oikeastaan opetella paremmin lasten syntymäpäivien myötä. Lasten ruokavaliot ovat myös pakottaneet opettelemaan gluteenitonta ja maidotontakin leivontaa. Jatkossa bloggailen reseptejä. Nyt alkuun muutama kuva kakuista.

Tyttären 1-vuotispäiväkakku

Vadelmahyydykekakku suklaakuorrutteella

 Jouluinen glökikakku

Toivottavasti blogi saa minuun vähän potkua ja kaikki suunnitelmat päästä tulisi toteutettua!